Keskinäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen hioutumista on huikeaa seurata. Ensimmäisillä tapaamisilla palloa pitävät ilmassa kaikkein suulaimmat. Huone on sakeana korrektia organisaatiojargonia: rajapintoja, järjestelmiä, prosesseja. Haasteet? Ne liittyvät rakenteisiin tai niihin muihin, joiden pitäisi toimia eri tavalla. Matkan varrella yksinpuhelu vilkastuu ajatusten ja mielipiteiden vilkkaaksi vaihdoksi, johon alun hiljaisetkin aktivoituvat. Myös sisältö muuttuu. Nyt puhutaan minusta ja meistä. Kuvaus ei ole tieteiselokuvasta vaan elävästä elämästä. Kokoushuoneista, joissa johtoryhmät, esimiestiimit tai organisaatioyksiköt osallistuvat valmennuksiimme. Kyse on oman alansa eksperteistä, jotka oppivat luottamaan toisiinsa.

Luottamaan siihen, ettei kukaan ole superyksilö tai ettei sanomaani käytetä minua vastaan.

Jokaisella on oppimista: itsestään, toisistaan, yhteistyöstä, ihmisenä ihmiselle olemisesta. Eikä ole noloa myöntää, että taidot kaipaavat skarppaamista – kenelläpä eivät! Luottamuksen syntyminen edellyttää itsensä likoon laittamista. Omien epävarmuuksien ja kokemusten jakamista. Sen huomaamista, että superyksilöiksi luulemillani kollegoilla on tutunoloisia haasteita. Pelkoja, riittämättömyyttä, hankaluutta saada ihmisiä innostumaan ja näkemään vaihtoehtoja, ratkoa ongelmia. Matka kasvattaa luottamusta itseen. Kykyyn oppia. Katsoa asioita uusin silmin. Keskittyä olennaiseen. Tiedostaa itselle hankalat tilanteet.

Myöntää, että hirvittää ja silti kokeilla.

Vaikka sitä hengittämistä. Tai kymmeneen laskemista. Mielipiteen sanoittamista ja esittämistä uudella tavalla. Uskomusten tunnistamista ja korvaamista toimivammilla. Kuuntelemista. Tilan antamista ja ottamista. Yrittämistä, vaikka ei ole varmuutta lopputulemasta. Jokainen valmennus ja coachaus on oppimiskokemus myös itselle. Vuosien varrelta mieleeni on jäänyt mm. eräs myyntijohtaja, joka myönsi tulleensa mukaan vain toimitusjohtajan pakottamana ja pitkin hampain. Ja mitä hän sai? Ymmärryksen, miltä hänen toimintansa näyttää muiden silmin ja taidot toimia entistä joustavammin. Hatunnosto hänelle! Tai valmennus, jossa osallistuja vitsaili tavalleen aina maalata piruja seinille ja päätti tietoisesti vaihtaa tulokulmaa muiden kannustaessa. Ja ne hetket, kun armeliaasti nauramme omille ja toistemme tavoille ja mietimme keinoja kehittyä – yhdessä. Ja jaamme omat oppimiskokemuksemme.
Alkuperäisjulkaisu LinkedIn